Nämä tulivat nyt pikkuneidille (viikon päästä 8 v.), ja kun isoveli (9 v.) näki, niin hänkin halusi omat! Kun en tällä haavaa usko, että mielenkiinto riittää enää kolmansiin siilikaksosiin (vaikka ken tietää...), annoin itselleni neulomani lapasparin pojalle.Sitten isi saikin tänään nähdä nukketeatteriesityksen, jonka pääosassa oli kaksi siilipariskuntaa :)
Seurasin viime yönä kiinteästi Vihreä maili -elokuvaa, joka kuuluu ehdottomiin suosikkeihini, ja liikutuin jälleen kerran kyyneliin useammassakin kohdassa. Niinpä päivällä huomasin, kun aloin poimia silmukoita peukkua varten, että olin leffaa katsellessani tehnyt 2 vasemman käden lapasta! No, ei se mitään. Piti poimia silmukat toisesta reunasta ja purkaa keskeltä lapasta sen verran, että sain peukun siirrettyä. Väärässä sivussa ollut aukko piti sitten ommella silmukoita jäljitellen kiinni, eli melko pikku juttu, joskin hiukka turhauttava noin henkisesti...
Onneksi näihin lapasiin tuli tuo suoraan istutettu peukku! Se oli helppo siirtää, toisin kuin semmoinen, missä tehdään silmukanlisäyksiä kämmenen alusta alkaen. No, tekevälle sattuu, ja ehkä liikuttava elokuva klo 02 yöllä ei ole paras mahdollinen kässytilanne?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti